Asettaako EU:n puolustusmenojen puomi salausvoitot vaaraan?

Presidentti Trump ilmoitti äskettäin aikovansa neuvotella Putinin kanssa Ukrainan konfliktin lopettamiseksi. Trumpin viimeaikaiset toimet ovat yllättäneet Euroopan johtajat, jotka nyt pelkäävät, että heidät voidaan ohittaa mahdollisissa rauhanneuvotteluissa. Turvallisuushuolien lisäksi Ukrainan konfliktilla on valtava taloudellinen vaikutus Eurooppaan. Tässä artikkelissa keskustelemme siitä, kuinka Trumpin viimeaikaiset liikkeet voivat vaikuttaa Euroopan talouteen, mukaan lukien sen kryptoveropolitiikka, ja tarkastellaan nykyistä EU:n yksityishenkilöiden pääomatuloveroa.

Münchenin konferenssin kaksi tärkeintä tapahtumaa olivat Yhdysvaltain varapresidentti Vancen ja Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puheet. Ja kaikista kannoistaan huolimatta, molemmat sanoivat paljon EU:n turvallisuusmenoista. Itse asiassa EU joutuu maksamaan sosiaalietuuksia tulevina vuosina sekä lisäämään puolustusmenoja. Äskettäin Brysselissä helmikuun alussa järjestetyn epävirallisen vetäytymisen jälkeen EU-johtajat päättivät, että heidän on investoitava seuraavan vuosikymmenen aikana noin 500 miljardia euroa puolustukseen.

EU:n kanta

Euroopan komission pääjohtaja Ursula von der Leyen totesi hiljattain Münchenin konferenssissa ehdottavansa EU:n finanssipolitiikan pakolausekkeen aktivointia jäsenmaiden puolustusmenojen lisäämiseksi. EU-maat käyttävät yhteensä noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen, ja vuonna 2024 luku nousee 320 miljardiin euroon, kun se aiemmin oli 200 miljardia euroa. Ursula ehdotti tämän luvun nostamista 3 prosenttiin, mikä johtaisi satojen miljardien lisäämiseen puolustusmenoihin, mikä edellyttäisi EU:n jäsenmaiden talouspolitiikan muutosta. Useat maat ovat myös vaatineet euro-obligaatioiden liikkeeseenlaskua puolustusmenojen kasvun rahoittamiseksi.

Kaiken kaikkiaan mikä tahansa puolustusmenojen lisäys olisi todennäköisesti velkarahoitettua, mikä merkitsisi huomattavaa verojen nousua, joka vaikuttaisi kaikkiin rahoitussektoreihin, mukaan lukien kryptoteollisuus.

Euroopan parlamentin mukaan Ukrainan konflikti vaikutti negatiivisesti EU:n talouden elpymiseen vuoden 2019 pandemian jälkeen. Pelkästään vuonna 2022 budjettivaikutus oli 175 miljardia euroa lisää, mikä on noin 1,1–1,4 prosenttia EU:n BKT:sta. Yksi välittömistä vaikutuksista oli energian hintojen nousu, joka johti inflaation kiihtymiseen. Inflaation hidastamiseksi EKP alkoi nostaa korkoja. Vaikka jonkin verran elpymistä on tapahtunut, mukaan lukien EKP:n koronleikkaukset, EU:n talous on edelleen vaikeassa tilanteessa.

Kun Eurooppa suunnittelee puolustusmenojen lisäämistä, on olemassa suuri mahdollisuus, että EU:n kryptoyhtiöille ja nettovarallisille henkilöille määrätään korkeampia veroja. Alla on syvä sukellus EU:n nykyiseen kryptoveromaailmaan.

EU:n verohelvetti salaukselle

Tässä on lyhyt yhteenveto joistakin EU:n korkeimmista kryptoveroista.

Alankomaat

Alankomaissa on 36 prosentin vero edellisen vuoden kryptoomistusten oletetusta tuotosta.

Tanska

Tanskassa kryptotuloa verotetaan neljällä tasolla, jotka ovat kansantulovero 12,1-15%, kunnallisvero 24,982%, työmarkkinavero 8% ja kirkkovero keskimäärin 0,7%. Yhdessä efektiivinen veroaste on 37 %.

Suomi

Suomessa on monimutkaiset kryptoverosäännöt, jotka sisältävät 30 % veron kaikesta yli 1000 euron ja alle 30 000 euron kokonaismyynnistä. Kaikista lisämyynnistä maksat 32,4 % veron.

Irlanti

Irlannissa on 33 %:n pääomatulovero (kiinteä verokanta).

Saksa

Lyhytaikaiselle kryptokaupankäynnille Saksalla on 45 % veroprosentti.

Mikä on EU:n kryptoveron keskitaso?

Suurissa Euroopan talouksissa tällainen veroaste on jo 20-30 prosentin välillä. Ranskassa krypton pääomatulovero on 30 prosenttia, Italiassa ja Espanjassa 26 prosentin pääomatulovero kryptotuloista. Myös Itävallassa se on 27,5 %, Belgiassa - 25 %.

EU:n kryptoveroparatiisit

Yksityishenkilöiden kryptoverosäännöstö on joissain EU-maissa melko liberaali, ja krypton myyntiin kohdistuu alhaisimpia veroja. Pääomaveron osalta erottuu neljä EU-maata, mutta todellisuudessa niitä on paljon enemmän. Tässä on lyhyt katsaus näistä veroparatiiseista:

Kypros

Kypros, joka on perinteisesti tunnettu veroparatiisi, on loistava kryptoteollisuudelle yrityksille ja yksityishenkilöille. Maa tarjoaa yksittäisille pitkäaikaisille omistajille mahdollisuuden maksaa 0 % veroa ja 20 % lyhytaikaisista toiminnoista.

Romania

Romaniassa on väliaikainen veroamnestia kaikille kryptosijoituksille 31.7.2025 asti.

Saksa

Saksassa ei ole pääomatuloveroa pitkäaikaisille krypton omistajille.

Tšekin tasavalta

Tšekin tasavallassa ei ole pääomatuloveroa kolmen vuoden krypton haltijoilta.

Muut lainkäyttöalueet

Puolalla, jolla on myönteinen lähestymistapa kryptovalvontaan, on 19 prosentin vero. Kreikassa ja Bulgariassa on 15 prosentin veroprosentti yksittäisille kryptotuloille. Myös Luxemburg ja Portugali (1 vuoden omistusoikeus) vapauttavat pitkäaikaiset omistajat pääomatuloverosta. Euroopan maista myös Maltalla ja Andorralla pääomaveroasteet ovat alhaiset.

EU:n Bitcoin-varasto

Lehdistötilaisuudessa 30. tammikuuta 2025 EKP:n puheenjohtaja Christine Lagarde hylkäsi ajatuksen Bitcoinin lisäämisestä EU:n varantoon. Hän huomautti, että Bitcoin oli liian epävakaa ja sillä oli läheinen yhteys rahanpesuun. Tästä lausunnosta huolimatta jotkut EU-maat ovat harkinneet ajatusta Bitcoinin lisäämisestä varoihinsa, alla on joitain niistä.

Norja

Norjan valtion sijoitusrahastolla, joka hallinnoi yli 1,5 biljoonaa dollaria varoja, on valtava epäsuora Bitcoin-altistus. Norges Bank Investment Management (NBIM) omistaa yli 600 miljoonan dollarin arvosta MicroStrategyn osakkeita.

Tšekin tasavalta

Vaikka Tšekki ei kuulu euroalueeseen, se on osa EKP:n yleisneuvostoa. Keskuspankin pääjohtaja Aleš Michl on tunnustanut Bitcoinin volatiliteetin keskusteltuaan sen mahdollisesta lisäyksestä keskuspankin omistuksiin. Tšekin keskuspankki vahvisti äskettäin analysoineensa uusien omaisuusluokkien lisäämistä rahastoonsa. Se ei kuitenkaan aio ryhtyä toimiin ennen kuin analyysi on valmis.

Trumpin hallinto pyrkii luomaan Bitcoin-reservin. Se on selventänyt, että tällainen reservi luotaisiin omaisuuden takavarikoista, ei Bitcoinin ostoista. Toistaiseksi Texas ja Utah ovat ottaneet käyttöön lainsäädännön sisällyttääkseen Bitcoinin kassaan. Utahissa äänestettiin puolesta, kun taas Texasissa on vireillä kaksi lakiesitystä. \

Euroopan keskuspankit todennäköisesti lisäävät kryptovaluutta omistuksiinsa tulevina kuukausina, varsinkin jos Trumpin hallinto jatkaa suunnitelmiaan. Tämä ei kuitenkaan johda kryptosijoittajien efektiivisen veroprosentin laskuun. Tästä siirrosta johtuva krypton arvon nousu voi johtaa verojen lisääntymiseen keskuspankkien pyrkiessä kasvattamaan omistustaan.

Kun Trump yrittää kiristää EU:n ja Amerikan välisen kaupan epätasapainon ruuveja, se voi syventää Euroopan taloudellisia vaikeuksia ja johtaa uusien verotusten, mukaan lukien krypton, harkitsemiseen. Yhdysvaltojen lisäksi taloudelliset suhteet Venäjään ja Kiinaan ovat huonontuneet, mikä voi johtaa EU-kansalaisten verotuksen nousuun. Mahdollinen lopputulos olisi, että kryptosijoittajat siirtyisivät ystävällisempiin maihin.

Mahdollinen skenaario

Samanaikaisesti korkeat verot edellä mainituissa EU-maissa ovat tehottomia, jos verohelpotukset säilytetään ja jos sotilasmenot lisääntyvät, on mahdollisuus jäsenmaiden veropolitiikan yhtenäistämiseen. Mutta vaikka näin ei tapahdukaan, EU:n sotilasbudjetin tärkeimmät avunantajamaat joutuvat etsimään lisätulolähteitä.

Ja nostaa veroja entisestään. Tässä mielessä kutsuisin sellaisia Euroopan maita kuin Saksa, Ranska, Puola, Italia, Espanja ja Alankomaat erityisen riskialtisilta. Lisäksi tällaiset toimenpiteet voidaan ulottaa koskemaan pääomatuloja ja rahoitustoimia yleensä. Ja tämä on todellakin todennäköistä, koska hallituksilla ei ole monia tulonlähteitä. Vaikka tällaiset toimenpiteet otettaisiin käyttöön asteittain, jotta sijoittajia ei pelottaisi liikaa, ne vahingoittavat silti euroalueen taloutta.

Euroopan unionin etujen kannalta innovaation ja pääoman sisäänvirtauksen tukeminen, mukaan lukien kryptoteollisuus, on ehdoton etu jäsenmaille, mutta kriisitilanteessa ja sotilasmenojen kasvussa EU-mailla on vähemmän valinnanvaraa.