Mä cientifico candiano jupax AI ukan almanakar inyectañ yant’aski, ukat ukax irnaqaspawa sasaw uñt’ayasi

ukata Laszlo Fazekas10m2025/02/10
Read on Terminal Reader

Sinti jaya pachanakawa; Uñxatt’añataki

Nirvanic ukax AI ukar uñstayaski, ukax conciencia ukar puriñ amtampiw lurasi, mecánica cuántica ukar aprovechasa, jaqin cognición ukar jak’achasiñatakix inteligencia uñstayañataki. Aka qillqatax Roger Penrose, Stuart Hameroff ukat Donald Hoffman jupanakan teorías ukanakat yatxatatawa, ukax colapso de la función de ondas, computación cuántica ukat libre albedrío ukanakan lurawipatw AI ukan lurawipanx aruskipt’i.
featured image - Mä cientifico candiano jupax AI ukan almanakar inyectañ yant’aski, ukat ukax irnaqaspawa sasaw uñt’ayasi
Laszlo Fazekas HackerNoon profile picture


Mä empresa canadiense ukaw utji, ukax mä jach’a amtampiw utji: robots ukanakar mä alma churañataki. Empresan utt’ayiripaxa, Suzanne Gildert , PhD física cuántica experimental ukan yatiqawayi, ukatx nayraqatx qalltawiparux Kindred AI, 300 millones de dólares canadienses ukjam aljawayi. Ukax ciencia ficción ukar uñtasitaw ist’asispa, Suzannex misión ukarux wali ch’amanchatawa —ukat nayra saräwiparjamax chiqpachans juparux yäqañax wali askiwa.

¿Kunatsa maynix robotanakar conciencia churañ munpacha?

Mä arstʼäwipanjja , Suzanne kullakajj auto apnaqañwa mä uñachtʼäwit parläna. Nayrïr kuti auto apnaqañ yatiqktan ukhaxa, sapa jiskʼa sarnaqañarux wali sum uñjtanxa. Auto qalltañatakis wali chʼamachasiñaw wakisi, ukat pachpa auto apnaqañasajj taqe chuymaw chʼamachasiñasa. Ukampis tiempompejja, uka lurañajj taqe kunat sipansa jukʼampïjjewa. Sapa uru lurawinakasat lup’iñ qalltapxtanxa, podcasts ist’añ qalltapxtanxa, jan ukax yaqha lurawinakaruw auto apnaqañ qalltapxtan kunatix auto apnaqañax payïr naturalezaruw tukuwayxi —mäx kayuk sarnaqañjamawa.


Jichha tecnología AI ukax aka qhipa estado ukar uñtasitawa. Jach’a arut modelos (LLMs) ukanakax ChatGPT ukham algoritmo ukham jaysäwinak uñstayapxi, jach’a yatichäw conjuntos de datos ukarjam. Mä LLM yatichañax sapa kutiw mä modelo de fundación ukamp qallta, ukax mä jach’a chiqaw internetan qillqatanx uñt’ayasi. Aka qallta phaxsi tukuyatatxa, sistema ukaxa suma askichatawa, ukaxa walja jach’a qullqinaka etiquetado ukanakampiwa munasiraki. Aka lurawix energía ukax wali jach’awa, ukatx mä modelo AI avanzado ukar yatichañax tunka millones de dólares ukjaw qullqix munasispa. Ukampis jaqen pʼeqepajj niya mä bombilla ukham chʼam aptʼasi, ukat sum yateqañatakejj mä qhawqha uñachtʼäwinakakiw munasiraki.


Amuyt’añataki, Tesla ukan sistema autoconducción ukat amuyt’añäni —mä virtual ukan yatichatäna, patak patak maranakaw janïr chiqpach thakhinak uñstayañkamax yatichatäna. Ukampis jan amuytʼkaya jan waltʼäwinakampiw jikisxi, janiw sum askichañjamäkiti. Ukañkamasti, mä jaqi auto apnaqirix licencia katuqañatakix mä qawqha tunka horanakakiw yatiqañapa. Aka eficiencia ukax conciencia ukampiw chint’ata, ukax conciencia artificial ukar uñstayañax AI ukaruw puriyaspa, ukax juk’amp eficiente ukhamarak energía ahorro ukaruw purispa —jutïr nayrar sartañatakix mä factor esencial ukhamawa.


Yaqha, inas juk’amp wakiskir amtapax robots conscientes ukanakax jaqin concienciap juk’amp sum amuyt’añ yanapt’istaspa. Inas nayratpach filosofía tuqit parlir jisktʼanakar qhanañchtʼapxchispa, ukat nayrax jan amuytʼkaya machaq tecnologíanak jistʼarapxchispa. Mä sinti uñacht’äwi arsuñataki: walja transhumanistas, Ray Kurzweil jupamp chika, mä urux tecnología ukax jaqin taqpach p’iqip uñtasitaspawa sasaw sapxi. Ukhamat amuyunakas maquinanakar mayjt’ayañ yanapt’istaspa, ukax digital inmortalidad ukaruw purispa —mä amuyt’awix ciencia ficción ukanx wali yatxatatawa.


Ukampis jaqen pʼeqepat yateqasiñajj nayraqat concienciat yateqasisma ukhakiw lurasispa. (HackerNoon ukan nayrïr qillqatanx , robots conscientes ukanakax jaqinakan mä especie intergaláctica ukar tukuñapatak mä jach’a amtäwiw sasaw arsuwayta).

¿Kunjamsa consciente maquinanak lursna?

Suzanne kullakax amuyt’iwa, conciencia ukax procesos mecánicos cuánticos ukanakat uñstawayi, ukax janiw nayra computadoranakampi uñtasitäkaspati jan ukasti computadoras cuánticas ukanakampix lurasispawa. Janiw jupa sapakix uka amuyunïkiti —walja yatxatirinakax sapxiwa, conciencia amuyt’añatakix fenómenos cuánticos ukat superposición ukanakan llavepax utjiwa. Uka teoría ukar arxatirinakat maynïrix Premio Nobel ukan premio katuqir físico Sir Roger Penrose , jupax mä libro taqpach uka tuqit luqtawayi.


Uka teoría tuqit k’arisirinakax sapxiwa, janiw mä ch’aman cimientox utjkiti, ukax mä especulación ukhamakiw sasaw sapxi —chiqpachanx mecánica cuántica ukax misterioso ukhamarak conciencia ukax misterioso ukhamarakiwa, ukat jaqinakax mayacht’atäñapawa sasaw amuyapxi. Ukampis uka chʼaxwäwix ukat sipansa jukʼamp manqharuw puri. Jilapart uñt’at jañchin kamachinakasax determinista ukhamawa, ukax sañ muniw taqpach predecibilidad ukar jaysañataki. Pʼeqejj física determinista leyinakarjam irnaqtʼaspa ukhajja, libre albedríojj janiw utjkaspati. Ukampirus mecánica cuántica ukax determinismo estricto ukar qhispiñatakiw yanapt’i, ukax libre albedrío ukan utjañapatak jaysaspawa, ukax filosofía ukan wali wakiskir jiskt’awinakapat maynïriwa.


Aka amuyun implicaciones filosóficas ukarux qhipharux qillqatanx kutt’awayxarakïwa, ukampis nayraqatax kunas mecánica cuántica ukax uk amuyañasawa.

Mecánica Cuántica ukax Crash Curso ukawa

Mecánica cuántica ukarjamaxa, mä partícula ukan yaqhip propiedades ukanakax mä juk’a precisión ukampiw tupuspa. Amuytʼañataki, mä electrón ukan kawkhantï jikjjataski uk mä jukʼa yatksna ukhajja, mä jukʼa jan sum amuytʼasisaw jutïr pachan kawkhansa jikjjatasi uk yatsna. Uka jan yatiñax qhawqhas utji ukax Heisenberg chachan Principio de Incertidumbre ukamp qhanañchatawa. Nayrïr uñtatxa, aka kamachix limitaciones de medición ukakipkaspa ukhamawa, ukampis mä ley fundamental de la naturaleza ukar uñtasitawa. Albert Einstein chachajja, jan cheqätap uñachtʼayañatakejj wali yatiñan amuytʼäwinakwa amuytʼayäna, ukampis sapa mayniw jan phoqaskänti. Física toqet leyinakajj janiw mä cheqat sipansa jukʼamp cheqaparjam tupuñatak jaytkiti. Ukajj inas jan jachʼa luräwjamäkchiti, ukampis wali jachʼa amuyunïspawa, mä arunjja, kunatï jan tupuñjamäki ukajj jañchinsa utjpachati janicha uka jisktʼatwa qalltasina.


Wali askiwa, matemáticas ukax mä thakhiw uka jan yatiñanak askichañataki. Mä electron ukax mä chiqan mä pachan jikxataschi ukat nivel de incertidumbre uñt’añäni ukhaxa, jutïr tupuñanx kawkhans juk’amp jikxataspa ukx jakthapiraksnawa. Pä tupunak taypin juk’amp pachax aka probable área ukax juk’amp jach’aruw tuku. Mä qala umaru jaquntañamp sasiwa, tiempompix uka ondulanakax jachʼa muyunakaruw jaljtawayi. Ukhamarusa, mä partícula jikxatañatakix probabilidad ukax mä ola ukamp qhanañchatawa, ukax función de onda ukham uñt’atawa. Akax janiw "chiqpach" onda ukhamäkiti, jan ukasti mä constructo matemático ukawa, ukax probabilidad de la posición de la partícula ukax kuna pachas utji uk jakt'añatakiw apnaqasi, uk amuyañax wali wakiskiriwa.


Función de ondas ukax pachpa determinista ukhamawa, ukax sañ muniw distribución de probabilidad ukax sinti precisión ukampiw jakthapisna, ukampis janipuniw jutïr tupunx partícula ukax chiqap uñstawip yatisksnati. Ukax suxta lado troquela rollo ukar uñtasitawa —walja rollonakxarux sapa jakhüwix niya pachpa kutiw uñstani (matrizax chiqapar uñjatächi ukhaxa), ukampis janipuniw jutïr rollox kunjamsa chiqpachapunix utjani uk yatxatksnati. Akax Einsteinan wali uñt’at arunakapan esenciapawa: “Diosax janiw dadonak anatkiti”, ukax mecánica cuántica ukax chiqpach teoría ukat qhipa teoría ukhamaw sasin pächasiñap uñacht’ayi.


Wali askïkchisa, función de ondas ukax mä jach’a jan walt’äwiw uñacht’ayi, ukax wali ch’axwawinakaruw puriyi: kunapachatix mä partícula ukar uñjktan ukhax mä chiqan jikxatasktanwa. Aka phenomenon ukax colapso de función de ondas satawa. Jisk’a tupuñkamaxa, uka partícula ukaxa “ch’iqiyata” estado ukanwa utji, kunjamatixa walja chiqanakanxa mä pachana utjkaspa ukhama. Ukampirus uñjktan uka pachax mä akatjamat mä chiqaru "salta". Ukaw pä wakiskir jisktʼanak uñstayi: ¿Kunas uka tʼunjäwir puriyi? ukat ¿Kunas kawkhansa uka partículajj tʼunjasispa uk qhanañchi?


Copenhague markan nayrïr interpretación mecánica cuántica ukax función de ondas ukan t’unjawipax kunapachatix mä consciente uñjirix mä medición luraski ukhax utji sasaw amuyt’ayi. Ukax nayrïr temas ukar taqpach muyuñaruw puriyistu —conciencia— física ukar wasitat uñt’ayañataki, kunawsatix nayratpach mä tema filosófico ukhamak uñjata. Uka amuyt’awix walja físicos ukanakaruw llakisiyatayna, Einstein jupax física ukx mä q’uma, chiqap ciencia ukhamaw uñjäna, ukax matemáticas ukan principios ukarjam luratawa. Consciente observador ukan uñt’ayatapax mä elemento fundamental de la realidad física ukhamawa, mecánica cuántica ukax jan walt’ayat ukhamarak ch’axwañjam jikxatasiwayi. Waljaniw física tuqit uñjir consciente ukan lurawip chhaqtayañatak ch’amachasipxi, ukhamat objetividad ukar kutt’ayañataki, ukampis jichhakamax janiw khitis iyawsayañjamäkiti.


Matemática tuqitxa, mecánica cuántica ukax jan iyawsañjam chiqapawa, ukampirus qhanañchäwipax mä jach’a aruskipäwiw qhiparaski. Ukhamatwa, mecánica cuántica ukax kun sañs muni uka tuqitx walja teorías competitivas ukanakaw utji. Conciencia ukax función de ondas ukan t’unjawiparuw puriyi sasin amuyt’awix “juk’amp conservador” interpretaciones ukanakat maynïriwa. Yaqha teorías ukanakax jan tukuskir mundos paralelos ukanakan utjatapaw sasaw sapxi, kawkhantix taqi kunatix lurañjamäki ukax utji, jan ukax retrocausalidad ukax utjarakiwa, kawkhantix efectos ukanakax pachan qhipäxar sarapxi. Uka qhanañchäwinakat uñakipañatakik taqpach libronakaw qellqasiwayi, ukat jukʼamp ciencia ficción sarnaqäwinakaw ukanak amuytʼayasiwayi. Sapa qhanañchäwix ch’amanïtapa ukat jan ch’amanïtapawa, janiw maynis mayninakat sipanx juk’amp askïkiti jan ukax juk’amp jan walikiti. Niyakejjay janiw kuna pruebas concretas ukanakas mä interpretación ukar yanaptʼkchejja, kawkïr qhanañchäwirus iyawstan ukajj ajlliñjamaw qheparaski.

Computación Cuántica ukax mä juk’a pachanakanwa

Mecánica cuántica tuqit t’aqapanxa, jan ch’amäñapatakix mä partículax kawkhans jikxatasi uk jan yatiñatakikiw arsuwayta. Ukampirus aka jan yatiñax, función de ondas ukamp qhanañchatawa, ukax walja yaqha propiedades de partículas ukanakatakis ukhamarakiwa. Ukham mä propiedad ukax spin satawa. Jan sinti detalles ukar sarasax, spin ukax mä fundamental característica de partículas ukawa, ukax amuyasispawa, alayaru jan ukax aynacharu uñacht’ayañataki, ukax mä representación ideal ukhamawa mä juk’a computadora ukanxa. Kunjamakitix partículan muyupax jan tuputäki (mä arunxa, función de ondas ukax janiw t’unjatäkiti), ukax panpacha estados ukanx mä pachanw utji —mä phenomenon superposición ukham uñt’atawa. Mä partícula ukax aka estado ukanx información cuántica ukaruw katxasi, ukax sañ muniw 0 ukat 1 ukax pachpa pachankiwa.


Mä sapa bit cuántico (jan ukax qubit) sapakix janiw sinti phuqhaskiti, ukampis kunapachatix qubits ukanakax mayacht’atäki ukhax registros cuánticos ukanakaw lurasispa, kunjamatix byte cuántico ukax 8 qubits ukaniwa. Aka qubits ukan funciones de ondas ukanakax enredados ukhamaw tukupxi , ukax sañ muniw maynit maynikam ch’amanchasipxi, ukhamat sistema ukax walja estados ukan mä pachan utjañapataki. Amuyt’añataki, mä sistema enredado 8 qubit ukax 256 kunayman estados ukanakaruw mä pachanx uñacht’ayaspa. Computadoras cuánticas ukan ch’amapax taqi uka estados ukan mä pachan jakhüwinak lurañ yatipxatapawa, ukax 256 operaciones paralelas ukanakaw mä sapa thakhin sum phuqhasi.


Ukajj kunja wakiskirisa uk amuyañatakejja, cheqpach uñachtʼäwit amuytʼañäni. Mä clave privada Bitcoin ukax 256 bits ukch’awa. Jiwasatix mä computadora cuántica 256 qubit ukax utjaspa ukhax teóricamente mä billetera Bitcoin ukx ch’iyjaspawa. Nayrïr chimpux maynix ukham computadora cuántica ukar sum lurawayi, ukax mä akatjamat millones de dólares ukjam Bitcoin ukan Satoshi Nakamoto ukan billeterapat yaqha dirección ukar sarxatapawa...

Uka Fantasma ukax Maquina ukankiwa

Waljaniw jaqin concienciapax janiw nayra computadoranakax uñtaskaspati kunatix procesos mecánicos cuánticos ukanakat uñstaski sasaw amuyapxi. Uka teoría ukar arxatirinakat maynïrix nayraqat arsuwaytan Sir Roger Penrose sat jaqiwa. Penrose jupax teoría de conciencia ukat sipanx mecánica cuántica ukan qhanañchäwip uñt’ayawayi, ukax Reducción Objetiva Orquestada (Orco OR) ukham uñt’atawa. Mä qawqha tuqitxa, aka teoría ukax Copenhague ukan qhanañchäwiparuw jan walt’ayi: Copenhague ukan uñjatapax consciente observador ukax función de olas ukarux t’unjañapatakiw uñacht’ayi, Penrose jupax gravedad ukax t’unjañaruw puriyi ukatx conciencia ukax procesos cuánticos ukan uñstayatawa sasaw arsu. Uka amuyunakarjamajja, pʼeqejj mä computadora cuántica ukham irnaqtʼi .


Aka teoría ukax Stuart Hameroff , jupaw juk’amp uñstayatayna, jupax p’iqin microtúbulos ukanakax mä jach’a lurawiw uka lurawinx utji sasaw arsuwayi. Jupax uka microscópicos ukanakax computación cuántica ukatakix wakiskir condiciones ukanakaw lurasi sasaw amuyt’ayi, ukax conciencia ukan uñstañapatakiw yanapt’i.


Ukham uñjawix Hartmut Neven , Google ukan Laboratorio de Inteligencia Artificial Cuántica ukan p’iqinchiripawa. Mä arst’äwinx , Neven jupax jaqir uñtasit conciencia uñstayañax computadoras cuánticas ukanakampikiw lurasispa sasaw saraki.


Ukhamajj qhanaw amuyasi, Suzanne Gildert kullakajj janiw sapakïkiti, AI consciente uñstayañatakejj computación cuántica ukaw munasini sasaw amuyi.

¿Kunas Conciencia ukaxa?

Nayax conciencia tuqitx walpun qillqt’awayta jan chiqpachan kunas ukax jan ukax kunas chiqpachan Nirvanic ukax lurañ amti uk qhanañchasa. Kunatsa ukham lurapxi ukax wali ch’amawa: janiw mä definición de conciencia universal ukanx utjkiti. Niyakejjay nayajj jan mä suma qhanañchäwinïkchiyätjja, kunjams Nirvanic ukan FAQ ukan qhanañchi uk uñakiptʼañäni:


AI consciente ukax kuna sistemas ukawa, ukax mä experiencia subjetiva manqhankir, nayrïr jaqit uraqpachan utjki ukat libre voluntad ukanak lurañ yati, kunjams akapachan lurañapa.


Ukampirus aka qhanañchäwix janiw sinti qhanpach uñacht’aykiti. Ukax yaqha pachpa jan qhan uñt’at ukat ch’amamp uñt’ayañ arunakampiw qhanañchi, “experiencia subjetiva” ukat “libre albedrío” uka arunakampi.


Ukampis conciencianjja, mä paradójico ukat wali muspharkañawa: janis sum qhanañchksnati, ukampis concienciasajj cheqapuniw cheqpachapuni yatjjatasksna.


Jiwasan muyuntat chiqpach chiqawjax inas jan kunas juk’ampikiti, mä simulación ukhama, kunjamatix The Matrix ukan uñacht’ayaski ukhama. Jiwasan jak’ankir jaqinakax conciencia ukanipxatapatx janiw yatisksnati —jupanakax wali nayrar sartat agente AI ukhamäspawa. Ukanakajj janiw uñachtʼayksnati, janirakiw cheqätapsa uñachtʼayksnati.


Jiwasanakan utjatasa ukat amuytʼasirïtasa ukakiw chiqpachapuni yatissna.

Implicaciones Filosóficas ukat juk’ampinaka

Concienciajj espacio, tiempo, chʼama jan ukajj materia ukham wali wakiskiriwa sasaw waljanejj amuyapjje. Yaqhip teorías ukanakax uka amuyt’awix jiwasan utjki uka físico uraqpachan uñjawinakasar mayachthapiñ yant’apxi, taqi kunas mä juk’a conciencia ukaniwa sasaw sapxi —mä qala jan ukax mä partícula elemental ukhamaraki.


Nayatakix uka teorías ukanakax muspharkañjamawa. Mä qalan jan ukajj mä partículan concienciapajj kamsañsa muni uk amuyañajj chʼamakiwa. Nayax juk’ampiw teorías ukanak katuqañ munta, uka amuyunakax juk’ampiruw apasi, ukax conciencia sapakiw fundamental sasaw arsu, ukat taqi kunas ukatw mistu. Uka amuytʼäwir yanaptʼirinakat maynïrejj Donald Hoffman satänwa .


Hoffman chachan arunakaparjamajja, kuna leyinakatï akapachan sarnaqatapat qhanañchki ukajja, mä arunjja, espacio, tiempo ukat materia— taqe ukanakajj conciencian luratanakapat apsutawa. Jupan amuyunakaparjamaxa, alaxpachax mä jach’a amuyt’awiwa, millones de millones de entidades conscientes ukham uñacht’ayasi, ukat chiqpach chiqapax uka conscientes ukanakan mä interfaz ukhamakiwa. Niyakixay aka modelo ukax chiqpach uñjktan ukax janiw qhipa chiqpach objetivo ukhamäkiti, ukax mä variación especial de la hipótesis de simulación ukhamaw uñjasispa , jan ukax simulación ukax janiw computadora ukan luratäkiti, jan ukasti conciencia ukan luratawa. Nayax walja qillqatanakaw aka tuqit qillqt’awayta akan HackerNoon ukan:


Principio de Energía Libre ukatxa Hipótesis de Simulación uka tuqita


¿Universojj amuytʼasirïpachati?


Mä jisk’a uñt’ayawi The Boltzmann Brain Theory


Jiwasan Universosax Mä Red Neural Jach’akiwa: Akax Kunatsa


Hoffman chachat sipansa, janiw física tuqit kamachinakax uka teoría tuqit chiqak apsutäspa sasin amuykti. Nayax amuyta, walja universonaka ukat kunayman física kamachinakax mä fundamental conciencia patxaruw uñstaspa. Mä regla fundamental de realidad ukhamaw amuyasi, kunjams uñacht’ayañ yant’añäni, sapa kutiw akapachan objetivo ukham uñt’ayañax jan ch’amäkaniti.


Kunjamakitix sinti jach’a sacrificio de la realidad física ukax ist’asispawa, aka teoría ukax mecánica cuántica ukampiw taqpach chikancht’asi. Jiwasatix taqiniw mä mayacht’at conciencia ukankapxta sasin amuyt’añäni ukhaxa, Copenhague markan mecánica cuántica ukan qhanañchäwipanx walja paradojas ukanakax chhaqtawayxiwa. Ukampirus wali askiw amuyañaxa, kunatix conciencia ukax chiqpach uñacht’ayaspawa, janiw ukax sañ munkiti kuna control ukas uka proceso ukaru.


Conciencia ukax fundamental ukhamarak libre albedrío ukax utjchi ukhax universo ukax janiw determinista ukhamäkaspati. Jiwasatï pʼeqejj kunjamsa irnaqtʼi uk sum amuytʼsna ukhajja, janiw cheqpach libre ajlliñajj utjkaspati. Ukham pachanx mä principio fundamental ukax física ukarux no determinismo ukar uñt’ayañapawa. Ukatwa, teorías basadas en la conciencia como un entidad esencial inherentemente ukax mecánica cuántica jan ukax yaqhip uñtasit mecanismo ukaruw puriyi, ukax determinismo absoluto ukaruw jark’i.

Juk'achata

Nirvanic ukat ukar uñtasit proyectos ukanakax mä machaq ukhamarak potencialmente juk’amp eficiente rama de AI ukar uñt’ayi, ukax mä thakhin irnaqaskiw juk’amp jak’an inteligencia natural ukar jichha uñakipäwinakat sipansa.


Kunapachatï conciencia tuqit parlktan ukhaxa, waranq marat jichhakamax kunjamas ukxat aruskipt’askakiñäniwa, kunjamatix walja mecánica cuántica tuqit mä kipka chiqap qhanañchäwinakanïktanxa, ukhamarakiw walja teorías competitivas de conciencia ukanakax utjaspa.


Ukampirus janiw muspharkayätti, uka pachakamax uka debates ukanakax janiw jaqinakan luratäxiti, jan ukasti robots conscientes ukanakan luratäxiwa...





L O A D I N G
. . . comments & more!

About Author

Laszlo Fazekas HackerNoon profile picture
Laszlo Fazekas@thebojda
Developer, Tech Writer, my GitHub profile: https://github.com/TheBojda

HANG TAGS ukax mä juk’a pachanakanwa

AKA ARTÍCULO UKHAMARAKI UKHAMARAKI...

Trending Topics

blockchaincryptocurrencyhackernoon-top-storyprogrammingsoftware-developmenttechnologystartuphackernoon-booksBitcoinbooks