Kunawsatix Jack Dorsey jupax “taqi kunas código abierto” ukjam tuiteó ukatx Elon Musk jupax amplificatayna, Silicon Valley ukax mä ataque de pánico colectivo ukanïnwa. Akax kunatsa: Jupanakax janiw abierto código ukarux axsarapkiti. Jupanakax kuntix modelos de negocios ukanakat uñacht’ayki ukanak axsarapxi.
Mä juk’a qhanancht’añäni: Big Tech ukax juk’amp jach’a k’ariw apsuwayxi, ukax sistemas cerrados ukanakax machaq lurawinakatakix wakisiwa sasin amuyt’ayañawa.
Uka toqet amuytʼañäni. Aka pachana:
Apple ukax ecosistema ukarux llawintatawa
Google ukax sapa saräwim uñakipi
Meta ukax conexiones sociales ukanakan dueñopawa
Amazon ukax alañ sarnaqäwim apnaqi
Ukampis akax kuntix Silicon Valley ukan jan amuyañ munkiti: fosonakapax papelat luratawa.
Chiqpach machaq lurawix janiw pirqamp muyuntat jardinanakanx luraskiti. Ukax qhananw lurasiski:
Linux ukax internet uksan ch’amanchatawa
Bitcoin ukax qullqi tuqit mayjt’ayawayi
Wikipedia ukax Britannica ukarux atipt’awayiwa
Python ukax computación ukar mayjt’ayawayi
Akax walja millones de dólares ukan amuyt’awipawa, jupanakax walpun mulljasipxi: 2025 maranx sistemas cerrados ukanakax janiw jan wakiskirïkiti – responsabilidad ukawa.
Kuntix "taqi kunas código abierto" ukax chiqpachan sañ muni uk t'unjañäni:
Código ukax qhananchatawa
Machaq lurañanakax janiw permisonïkiti
Valor ukax apnaqirinakaruw apthapi
Ayllunakax nayrar sartawiruw apnaqapxi
Yatxatasiñax suma lurañanak irpxaruwayi
Uka anatt’añ librox janiw uñjañ munapkiti:
Protocolos abierto ukanakax plataformas cerradas ukanakaruw atipt’apxi
Redes distribuidas ukax control centralizado ukaruw atipt’i
Ayllunakan propiedad ukax accionistas ukanakan extracción ukarux atipt’iwa
Sistemas transparentes ukanakax ch’iyar cajanakaruw atipt’apxi
Revolución ukax janiw ukhamakiti. Ukajj janiw jarkʼatäkiti.
Sapa uruw suyt’apxta:
Usuarionakax juk’amp control ukarux chhaqhayasipxi
Innovación ukax juk’amp ch’amanchatawa
Datos ukax juk’amp silo ukar tukuwayi
Uka oportunidadax juk’amp jach’aruw tuku
Ukampis akax kawkhantix wali askiwa: Pachpa empresanakax código abierto ukar ch’axwapki ukanakax uka tuqin luratawa. ¿Uka iPhone ukax? Ukax abierto código ukanw apnaqasi. Google ukan AI ukax? Ukax mä abierto código ukan luratawa. Facebook ukan infraestructura ukax? Open source ukax taqpach thakhinak uñt’ayatawa.
¿Jach’a ironía ukax? Kunatï jistʼaratäñapäkäna uk jistʼantasajj walja millón millón qollqenakwa jikjjatapjje.
Jutïr jach’a empresas tecnológicas ukanakax janiw secretos ukarjam luratäkaniti. Jupanakax qhananchawimpiw luratäni. Jupanakax janiw apnaqirinakarux jist’antapkaniti, jupanakarux qhispiyapxani.
Uka toqet amuytʼañäni:
Yatiyawi protocolos ukanaka
Redes sociales ukanaka
Sistemas operativos ukanaka
K’umar jakañ tuqit yatiyawinak
Qullqi tuqita yanapt’awinaka
Taqi kunas jist’aratäspawa. Taqi kunas jist’aratäñapawa. Taqi kunas jist’aratäniwa.
Uka plano ukax utjiwa. Uka tecnología ukax utjiwa. Uka sartasiwix utjiwa.
Ukar chʼamañchtʼañatakejj jan ajjsarirïñakiw wakisi.
Revolución de código abierto ukarux walikpun jutapxtaxa. Perqanakax saraqaski.
¿Jan uñjkaya uta lurañatakix wakichtʼatätati?
Billones de dólares ukjam qullqix janiw juk’amp suma pirqanak lurañanx utjkiti.
Taqi jupanakar tʼunjañanwa.